Leevi Lehto (s. 1950) on helsinkiläinen runoilija ja kääntäjä. Esikoisteoksen MUUTTUNUT TUULI (Otava 1967/ntamo 2012) jälkeen ilmestyivät kokoelmat RAKKAUDEN PUHEESTA (Otava 1969) sekä -- kokoomateoksessa TOINEN RUNOUS (ntamo 2007) uuden tulemisensa saaneet -- IHAN TOINEN IANKAIKKISUUS (Otava 1991), KIELLETYT LEIKIT (Otava 1994), ÄÄNINEN (Like 1997) ja AMPAUKSIA YMPÄRIPYÖRIVÄSTÄ RAKETISTA (Savukeidas 2004). Yhdessä PÄIVÄn (Kirja kerrallaan 2004/ntamo 2012) ja LAKE ONEGA AND OTHER POEMSin (Salt 2006/ntamo 2017) sekä uuden HANDYn kanssa nämä tittelit muodostavat rungon Lehdon runotuotannolle. Siihen kuuluvat elimellisesti myös käännöstyöt: John Ashberyn VUOKAAVIO (Jack-in-the-Box 1994), Jyrki Pellisen KUUSKAJASKARIn (1964) samanniminen englanninnos (ntamo 2007), Ulf Karl Olov Nilssonin SYNOPSIS (ntamo 2007, yhdessä Miia Toivion kanssa), Omar Khaijamin KHAIJAMIN LAULUJA (ntamo 2009, yhdessä Kiamars Baghbanin kanssa), Charles Bernsteinin RUNOUDEN PUOLUSTUS (Kirja kerrallaan/Poesia 2006/ntamo 2012, yhdessä Markku Innon, Teemu Mannisen, Tuomas Nevanlinnan, Tommi Nuopposen ja Aki Salmelan kanssa), E. E. Cummingsin VALITUT RUNOT (Savukeidas 2016, yhdessä Esa Mäkijärven kanssa) ja John Keatsin runo- ja kirjekoonnos (Poesia 2019, ilmestyy). Lehdon teoksia ovat myös ylistetty suomennos James Joycen yhdenpäivänromaanista ULYSSES (Gaudeamus 2012), kymmenet muut proosa- ja tietokirjakäännökset (Althusser, Barthes, Danto, Deleuze & Guattari, Galbraith, Golding, Spillane...), kokeellinen romaani JANAJEVIN UNET (Taifuuni 1992), kantaattilibretto JA HÄNEN NIMENSÄ OLI KUULEMIIN... (1993, säv. Atso Almila) sekä monet toimitteet ja esseekokoelmat ALUSSA OLI KÄÄNTÄMINEN (Savukeidas 2008) ja HS-, TS- ja BIBLIOPHILOS-suitsutukset kerännyt "SULOINEN KUULLA KUITENKIN TUO OISI" (ntamo 2017).
