Helena Valtia

Koronapäiväkirja Toinen Aalto

• Broschiertes Buch

Produktbeschreibung

Kesä 2020 ei kokonaan, toiveista huolimatta, sammuttanutkaan pandemiaa, vaan syksyllä se nosti taas päätään ja alkoi vähitellen riehua entistä raivokkaammin. Samoja sulku-ja rajoitustoimia otettiin käyttöön kuin edellisenä keväänä. Kirjastot (rajoitetusti), ravintolat, baarit, uimahallit, kuntosalit ja osa kouluista ym. suljettiin. Kokoontumisia sekä ulkona että sisätiloissa rajoitettiin. Tuli maskipakko kauppoihin, liikennevälineisiin ja kaikkiin julkisiin tiloihin. Etätyöt jatkuivat. Ihmiset kärvistelivät taas samojen ongelmien parissa kuin vuosi aikaisemmin: uupumisen, yksinäisyyden ja masennuksen kourissa kärsien. Kesää kohden kuitenkin tartunta-ja kuolleisuusluvut alkoivat taas laskea. Ahkeralla rokottamisella lienee myös osuutensa asiaan. Kesän lähestyessä rajoituksia alettiin vähitellen taas purkaa ja elämä pikkuhiljaa vapautui. Ensi syksystä emme taas tiedä, josko joku uusi muuntovirus alkaa taas maatamme kurittaa ja iskee kolmas aalto. Emmehän tiedä elämästä etukäteen muutenkaan. Eläkäämme siis tässä hetkessä nauttien kesästä ja siitä, mitä meillä on: valoa, lämpöä ja aurinkoa!

---

Hinweis: Dieser Artikel kann nur an eine deutsche Lieferadresse ausgeliefert werden.

Produktdetails

• Koronapäiväkirja 2
• Verlag: Books on Demand
• Seitenzahl: 244
• Erscheinungstermin: 15. Juli 2021
• Finnisch
• Abmessung: 210mm x 148mm x 18mm
• Gewicht: 359g
• ISBN-13: 9789528047292
• ISBN-10: 9528047297
• Artikelnr.: 62248472

Autorenporträt

Helena Valtia on elämää kokenut psykologi, jonka syvä kiinnostus ihmiseen on sävyttänyt koko hänen elämäänsä. Hänellä on ollut erilaisia työpaikkoja, mm. nuorisovankila, koulu, lääkäriasema ja vähän aikaa narsistien uhrien tuki. Lapsesta saakka hän on halunnut tulla psykologiksi tai psykiatriksi. Koko ikänsä hän on opiskellut asioita kursseilla ja ryhmissä sekä lukemalla kirjallisuutta ja tarkkailemalla elämää. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat narsismi, bulimia ja vallan (väärin)käyttö. Aktiivisen työuran loputtua kirjoittaminen on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Ajan kanssa elämä on opettanut ajattelemaan itsenäisesti ja luonut perspektiiviä asioihin yhä enenevässä määrin. Lisäksi se on opettanut havainnoimaan ympäristöä ja ihmisiä olemalla paremmin läsnä, näkemällä heidät ja kuulemalla, mitä heillä on sanottavaa.