21,99 €
inkl. MwSt.

Versandfertig in über 4 Wochen
  • Broschiertes Buch

Asutusrakenteen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa tarvitaan monilla aloilla, kuten maankäytön suunnittelussa, historian- ja maisemantutkimuksessa sekä arkeologiassa. Käytettävissä olevaan historialliseen kartta-aineistoon liittyy paljon puutteita ja rajoituksia, ja niinpä suomalaisasumukset on merkitty karttoja kattavammin ja yhteismitallisemmin erilaisiin väestöluetteloihin paikoin 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Kirjassa selvitetään, miten historiallisten väestöluetteloiden sisältämiä paikkatietoja voidaan hyödyntää uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa.…mehr

Produktbeschreibung
Asutusrakenteen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa tarvitaan monilla aloilla, kuten maankäytön suunnittelussa, historian- ja maisemantutkimuksessa sekä arkeologiassa. Käytettävissä olevaan historialliseen kartta-aineistoon liittyy paljon puutteita ja rajoituksia, ja niinpä suomalaisasumukset on merkitty karttoja kattavammin ja yhteismitallisemmin erilaisiin väestöluetteloihin paikoin 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Kirjassa selvitetään, miten historiallisten väestöluetteloiden sisältämiä paikkatietoja voidaan hyödyntää uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa. Väestöluettelotietojen avulla rekonstruoidaan etelähämäläisen Lammin pitäjän asutuskehitystä. Väestöluetteloiden sisältämiä epäsuoria sijaintitietoja, kuten talon- ja torpannimiä, geokoodataan digitaaliseksi paikkatiedoksi Lammin asutuskehityksen kannalta keskeisinä murrosajankohtina ryhmäkyläajasta hajakyläaikaan. Geokoodauksen viiteaineistoina käytetään eri-ikäisiä suurimittakaavaisia karttoja, kiinteistönmuodostumistietoja, asumusten haltijaketjuja ja asumusnimien sijaintiviittauksia. Käytettyjä menetelmiä ja lähteitä selostetaan kylä- ja asumuskohtaisesti. Merkittävälle osalle väestöluetteloihin kirjatuista lammilaisasumuksista esitetään yksityiskohtainen sijainti poikkileikkausvuosina 1694, 1773 ja 1855. Ensimmäinen ajankohta kuvaa aikaa ennen ruotujako- ja torpparilaitosta, toinen aikaa ennen isojakoa ja talonpoikaistorppia sekä kolmas torpparilaitoksen suuruuden ja toisaalta isojaon jälkeistä siirtotila-aikaa. Vastaavia menetelmiä voidaan käyttää maaseutuasutuksen paikantamisessa myös muilla alueilla. Väestöluettelotiedot tuovat lisäarvoa erityisesti 1800-luvun asutuksen tarkastelemiseen ja maaseudun haja-asutuskehityksen tutkimiseen. Kirjassa on yhteensä 33 mittakaavassa 1:40 000 (A4) tuotettua värillistä rekonstruktiokarttaa Lammin asutuksesta vuosina 1694, 1773 ja 1855. Lisäksi kirja sisältää lähes sata mustavalkoista otetta Lammin alueelta valmistetuista kartoista 1600-luvulta 1900-luvulle.
Autorenporträt
Juha Riihiranta (s. 1985) on lammilaissyntyinen maanmittausinsinööri (ylempi AMK), joka työskentelee projektipäällikkönä ja asiantuntijana maankäytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Hänen erityisosaamistaan on historiallisen paikkatiedon tuottaminen ja analysoiminen. Hän on tutkinut harrastuksena Lammin ja sen naapuripitäjien kotiseutuhistoriaa yli kymmenen vuoden ajan. Jatko-opintoihin liittyvässä opinnäytetyössään hän tutki historiallisten väestöluettelotietojen hyödyntämismahdollisuuksia uuden ajan asutuksen paikantamisessa ja pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruoinnissa. Lammin pitäjä valikoitui luontevasti myös tämän tutkimuksen kohdealueeksi.