18,99 €
inkl. MwSt.

Versandfertig in 1-2 Wochen
payback
9 °P sammeln
  • Broschiertes Buch

Petra Uexküll (1923-2015) oli helsinkiläinen kuvataideasiantuntija. Hän työskenteli toimittajana ja kriitikkona etenkin Ilta-Sanomissa 1940-1960-luvuilla. Työn suuresta määrästä ja erinomaisesta laadusta huolimatta Uexküll ei ole jäänyt yhtä hyvin kansalaisten muistiin kuin hänen teatteriarvostelijasiskonsa Sole (1920-1978). Kumpaakin verrattomasti tunnetumpi on kuitenkin heidän isänsä ensimmäinen vaimo, näyttelijälegenda Ida Aalberg (1857-1915). Tämä kirja esittelee suotta unohdetun älykkään esteetin. Petran mukana päästään tutustumaan paremmin hänen sisareensa Soleen ja heidän äitiinsä,…mehr

Produktbeschreibung
Petra Uexküll (1923-2015) oli helsinkiläinen kuvataideasiantuntija. Hän työskenteli toimittajana ja kriitikkona etenkin Ilta-Sanomissa 1940-1960-luvuilla. Työn suuresta määrästä ja erinomaisesta laadusta huolimatta Uexküll ei ole jäänyt yhtä hyvin kansalaisten muistiin kuin hänen teatteriarvostelijasiskonsa Sole (1920-1978). Kumpaakin verrattomasti tunnetumpi on kuitenkin heidän isänsä ensimmäinen vaimo, näyttelijälegenda Ida Aalberg (1857-1915). Tämä kirja esittelee suotta unohdetun älykkään esteetin. Petran mukana päästään tutustumaan paremmin hänen sisareensa Soleen ja heidän äitiinsä, näyttelijä-kieltenopettaja Irja Nordbergiin. Tutuksi tulee myös isä, vapaaherra ja teatteripersoona Alexander Uexküll-Gyllenband. Hänen kauttaan tarkentuu Petran jännittävä yhteys Idaan. Suuresta diivasta avautuu uusia puolia. Lahjakkaan Petran tie kulki julkisesta järjenkäytöstä lähes erakkomaiseen vetäytymiseen. Hänen Ida Aalberg -säätiölle testamenttaamaansa jäämistöön sisältyy esimerkiksi julkaisematon taiteilijaelämäkerta maalari Martta Helmisestä. Petra on tähän asti tietymättömiin jäänyt, olennainen luku suomalaista sivistys-, kulttuuri-, media- ja naishistoriaa.
Autorenporträt
Laura-Elina Aho valmistelee väitöskirjaa modernin suomalaisen draaman synnystä 1800-luvun lopulta Kansallisteatterin aloittamiseen nykyisellä nimellään (1902). Hän tutkii erityisesti naiskäsitysten muodostumista ja vahvistumista näyttämötaiteessa ja siitä käydyssä keskustelussa.