Nicht lieferbar
Puhuttelu jatkaa Jyrki Pellisen myöhäistuotannon itsereflektistä juonnetta. Kuolema Pu¿kinin kädelle (ntamo 2013) oli runoilijan matka slaavilaisille juurilleen ¿ geneettinen, kirjoitettu, koettu, kuviteltu, ja samalla ¿akmeistisen konkreettinen¿ (Jaakko Mikkola). Puhuttelun puhuja on yksityisempi ja paikallisempi, kuten avausrunossa ¿Helsinkiä ja helsinkiläisiä¿: ¿Vein tuohia Hietalahden kirpputorille. / Laivat olivat satamassa, aurinko nousi.¿ Mutta mikään ei pysy; niinpä keskeislyyrisen tunnelman voi keskeyttää osio nimeltä ¿Euroopan sotä (mutta minkä Euroopan? mikä sota?). Kokoelma päättyy Aniara-vaikutteiseen avaruuskuvastoon ja -matkaan. Kirjasta voi löytää myös myös runouden määritelmän ja kätketyn romanttisen komedian, jossa ¿[t]apahtumat sinänsä / tapahtuvat sinänsä¿.