Varhaisia helsinkiläisiä - Parpola, Marjatta
23,99 €
inkl. MwSt.

Versandfertig in 1-2 Wochen
  • Broschiertes Buch

Kotiarkistoani työstäessäni minulle on selvinnyt, että yksi sukujuurakkoni haara ulottuu aina 1500-luvun vanhaan Helsinkiin. Kaikki isovanhempani muuttivat pääkaupunkiin jo 1800-luvulla. Kuvaukseni tässä teoksessa päättyy vuoteen 1920, jolloin muun sukuni muuttoliike Helsinkiin oli vielä verkkaisaa. Isovanhempieni ja vanhempieni silmin olen saanut nähdä monia historiamme tapahtumia ja ilmiöitä sisältäpäin. Tällaisia ovat sosiaalinen eriarvoisuus, kielikysymykset, kansalaissota ja partioliike. Vanhempani elivät lapsina lähekkäin eteläisessä Helsingissä, mutta perhetaustansa vuoksi kuitenkin…mehr

Andere Kunden interessierten sich auch für
Produktbeschreibung
Kotiarkistoani työstäessäni minulle on selvinnyt, että yksi sukujuurakkoni haara ulottuu aina 1500-luvun vanhaan Helsinkiin. Kaikki isovanhempani muuttivat pääkaupunkiin jo 1800-luvulla. Kuvaukseni tässä teoksessa päättyy vuoteen 1920, jolloin muun sukuni muuttoliike Helsinkiin oli vielä verkkaisaa. Isovanhempieni ja vanhempieni silmin olen saanut nähdä monia historiamme tapahtumia ja ilmiöitä sisältäpäin. Tällaisia ovat sosiaalinen eriarvoisuus, kielikysymykset, kansalaissota ja partioliike. Vanhempani elivät lapsina lähekkäin eteläisessä Helsingissä, mutta perhetaustansa vuoksi kuitenkin kaukana toisistaan. Kirja käsittelee Suomen ja Helsingin kulttuurihistoriaa tekijän sukulaisten ja tuttavien omien kokemusten pohjalta. Tekijän käytettävissä on ollut paljon kirjeitä, päiväkirjoja ja valokuvia, joita teoksessa on julkaistu 185. Kirjasta voi ammentaa tietoja useiden sukujen vaiheista. Tätä helpottaa melko mittava luettelo teoksessa esiintyvistä henkilöistä. Luettelon sukunimiä ovat mm. Boije, Blom, Chydenius, Colliander, Eklund, Freese, Forsten, Hällström, Ignatius, Ingervo, Ingman, Poijärvi, Uschakoff, Vallinkoski ja von Willebrand. Kirjassa käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat myös mm. - muuttoliike Helsinkiin 1800-luvulta alkaen - Helsingin keskusta 1800- ja 1900-luvulla ja pääkaupungin kasvu - pohjoiseen - kielikysymykset - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 15- ja 16-vuotiaitten nuorten kokemana - NMKYn toiminta - partioliikkeen alkutaival - kameraseurojen alkutaival - esperanton harrastuksen tulo Suomeen - tyttöjen koulutuksen kehittyminen - eri sosiaalisten ryhmien elämä - Valkonauhan lastenkodin toiminta
Hinweis: Dieser Artikel kann nur an eine deutsche Lieferadresse ausgeliefert werden.
Autorenporträt
Fil. lis. Marjatta Parpola on kulttuuriantropologi ja eläkkeellä oleva Museoviraston tutkija, jonka mielenkiinto on kohdistunut erityisesti Aasian kulttuureihin ja ihmisiin. Intian niemimaalla tehdyn kenttätyön tuloksena Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat karttuneet merkittävästi esineistöllä, josta tekijä on ammentanut aineistoa useisiin näyttelyihin ja niitä esitteleviin julkaisuihin. Tärkeimpiä näistä ovat "Puku peittää ja paljastaa", "Hastakarma", "Metallin hohtoa: Etelä-Aasian käsityötä", "Intialainen kylä" ja "Jäljet johtavat Intiaan". Tekijän pääteos on Suomen itämaisen seuran julkaisema tutkimus "Kerala Brahmins in transition" (2000), jossa syvennytään kulttuurin muutoksessa ponnistelevien ihmisten elämään ja perinteisiin. Marjatta Parpola osallistui miehensä professori Asko Parpolan ensimmäiseen, viisi kuukautta kestäneeseen tutkimusmatkaan Intian niemimaalle pariskunnan kahden pienen tyttären kera vuonna 1971. Tästä seikkailusta tekijä kirjoitti Suomen itämaisen seuran 2015 julkaiseman kirjan "Ukki, minä olen nähnyt Himalajan!" Hän on käsitellyt myös Pelastusarmeijan upseerin Edvard Rosenlundin toimintaa Indonesiassa. Näistä tutkimuksista Marjatta Parpola (o.s. Ingervo) on nyt siirtynyt oman sukunsa ja varsinkin vanhempiensa vaiheisiin. Tosiasioihin tukeutuen hän on kuvaillut henkilöt kokevina ja tuntevina ihmisinä, joiden kaikkinaiset suhteet ovat jatkuvasti tekijän mielenkiinnon kohteina.