Agnes Lundell (1878-1936) oli Suomen ensimmäinen naisjuristi.
Miltä tuntui pyytää varakanslerilta erivapautta yliopisto-opintoihin vuonna 1899? Millaista oli työskennellä virastossa, jossa kaikki työtoverit olivat miehiä? Miten asianajajakollegat suhtautuivat ainoaan naisjuristiin joukossaan? Aluksi Agnes Lundell tunsi ulkopuolisuutta ammatissaan. Virkauralle päästäkseen hän joutui pyytämään vapautusta sukupuolestaan. Porvarillinen naisliike antoi hänelle tukensa, mutta se ei ratkaissut ongelmaa.
Nuoren Agneksen tulikoe oli kohujuttu raastuvanoikeudessa, missä hänen asiakkaansa neiti Strömberg vaati lääkäreille rangaistuksia ja korvauksia mielisairaalaan sulkemisestaan. Tuon jutun ansiosta Agnes Lundell'ista tuli aikansa julkkis.
Pian Agnes jätti virkauran ja perusti oman asianajotoimiston. Asianajajana hän puolusti naisia eroissa, mutta hoiti myös liikeasioita. Liikenainen hän oli itsekin, Villa Arkadian omistaja ja vuokranantaja. Naimattomana hän sai itse päättää asioistaan, mutta avioliitossa hän olisi tuohon aikaan ollut miehen edusmiehisyyden alainen. Agnes viihtyi työssään, yhdessä toimistolaistensa kanssa, joista sisarusten ohella tuli hänen perheensä. Toimisto pysyi pystyssä sodan ja sisällissodan rampauttamassa Suomessa ja nousi sen jälkeen uuteen kukoistukseen. Vuosien kuluessa työtä alkoi olla yhdelle ihmiselle liikaakin.
Hänen ystävättärensä Emmy meni naimisiin leskimiesprofessorin kanssa ja kannusti Agnestakin perustamaan perheen. Romaanissa Agnes tutustuu miellyttävään vaasalaiskollegaan ja joutuu tekemään valinnan uran ja yksityiselämän välillä.
Marja Toivion romaani Agnes - Ensimmäinen naisjuristi avaa ikkunan pioneerinaisen elämään ja työhön 1900-luvun alusta 50-vuotispäivän kynnykselle. Päähenkilön elämänvaiheiden taustalla kulkevat Suomen historian kuohuvat vuodet suurlakosta itsenäistymiseen, maailman- ja sisällissodasta ensimmäiseen tasavaltaan.
Dieser Download kann aus rechtlichen Gründen nur mit Rechnungsadresse in A, D ausgeliefert werden.